{"id":764,"date":"2016-05-15T18:07:14","date_gmt":"2016-05-15T15:07:14","guid":{"rendered":"http:\/\/layliainen.fi\/?p=764"},"modified":"2016-05-15T18:13:11","modified_gmt":"2016-05-15T15:13:11","slug":"layliainen-on-leiliainen-auringonpaahteen-kyla","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/layliainen.fi\/?p=764","title":{"rendered":"L\u00e4yli\u00e4inen on Leili\u00e4inen – \u2019auringonpaahteen kyl\u00e4\u2019"},"content":{"rendered":"
Lopen L\u00e4yli\u00e4inen on vilkas kyl\u00e4. Kyl\u00e4n nimi on erikoinen ja harvinainen. Nimi on oikeastaan Leili\u00e4inen ja muoto L\u00e4yli\u00e4inen on kirjoitusvirhe. Mist\u00e4 L\u00e4yli\u00e4inen sai monikkomuotoisen nimens\u00e4? Kun sanotaan L\u00e4yli\u00e4isiss\u00e4 jne. On kyll\u00e4 olemassa kaksikin kielitieteilij\u00f6iden selityst\u00e4 nimen alkuper\u00e4st\u00e4 ja merkityksest\u00e4. Mutta selitykset ovat aivan erilaisia. Ja ovat kuitenkin virheit\u00e4.<\/span><\/b><\/pre>\n
Kyl\u00e4n nettisivuilla on: Paikannimi L\u00e4yli\u00e4inen juontuu pakanuuden aikaisesta l\u00e4yli-kantasanasta, joka on tarkoittanut kaukana olevaa ja hankalan matkan takana sijaitsevaa paikkaa. <\/i>Tuo selitys paikan nimest\u00e4 on Aimo Turusen kirjoittamasta kirjasta Kalevalan sanat ja niiden taustat, 1979. Siell\u00e4 sanan l\u00e4yli merkitykseksi mainitaan \u2019tukala, hankala\u2019. Mutta tuo selitys on siit\u00e4 kummallinen, ett\u00e4 L\u00e4yli\u00e4inen on vanhastaan valtatien eli vanhan Meritien varressa. Ei siis ole kaukainen paikka eik\u00e4 hankalan matkan takana. \r\n\r\nVanhoissa runoissa sana l\u00e4yli liittyy vain ihmisten mielentiloihin. Eino Leino runoili: l\u00e4mpenee jo l\u00e4yli mieli.<\/i> Ei ole maasto- eik\u00e4 luontosanastoa. Vuonna 2007 julkaistuun paksuun Suomalaiseen paikannimikirjaan kirjoittanut Matti Vilppula esitti toisenlaisen selityksen. Esitti sanan l\u00e4yli<\/i> tarkoittavan \u2019pehme\u00e4ss\u00e4, upottavassa paikassa sijaitsevaa\u2019 tai \u2019pehme\u00e4rantaista\u2019. Kun l\u00f6ysi sanaa l\u00e4yli jostain suopaikan nimess\u00e4. Kyll\u00e4 joku L\u00e4yli-paikka muualla onkin sellainen. Mutta L\u00e4yli\u00e4inen laajana kyl\u00e4n\u00e4 on yl\u00e4vi\u00e4 hiekkanummia, erityisesti L\u00e4yli\u00e4istennummi. On vain joku pikku suoputama. Jossakin muissa paikoissa nuo selitykset ehk\u00e4 toimivat. Mutta eiv\u00e4t L\u00e4yli\u00e4isiss\u00e4<\/span><\/b><\/pre>\n
Mit\u00e4 siis tuo L\u00e4yli\u00e4isten nimi lopulta tarkoittaa? On oltava joku muu, mutta perusteltu selitys maastopaikka\/luontosanastoista nimelle L\u00e4yli\u00e4inen? Nimitt\u00e4in kyl\u00e4n nimi kirjoitettiin v. 1545 muodossa Leylieine. Ruotsinkieliset kirjurit vain alkoivat merkit\u00e4 nimen e:t merkill\u00e4 \u00e4, siis kirjoitusvirhe. Ja tuossa nimen kirjoitusmuodossa y tarkoittaa i:t\u00e4, kuten usein vanhoissa ruotsalaisissa teksteiss\u00e4. Kyl\u00e4n nimess\u00e4 ei olekaan sana l\u00e4yli, vaan onkin sana leili! Nimi on alun perin Leili\u00e4inen! On ohitettava kokonaan nuo selitykset sanasta l\u00e4yli. Ovat virheit\u00e4!\r\n\r\nOnko Leili\u00e4isiss\u00e4 jotain aivan omaa, paikallista luonnon piirrett\u00e4, joka on paikan Leil-nimen perusteena? On aika korkea L\u00e4yli\u00e4istennummi-Halkivahannummi? Ja on sitten noita hiekkakumpuja, joiden \u00e4\u00e4ress\u00e4 talot nyt ovat? L\u00e4mpimi\u00e4, aurinkoisia paikkoja laitanaan? Varsinkin vanhana aikana, jolloin mets\u00e4palot polttivat kaiken tuollaisilta harjumailta ja usein vain hiekka p\u00f6llysi niill\u00e4 kes\u00e4n kuumassa auringonpaahteessa. Ymp\u00e4rist\u00f6ntutkijoilla L\u00e4yli\u00e4istennummi on paahderinteiden luettelossa. Vahva todiste paikan l\u00e4mpimyydest\u00e4 ja auringonpaahteesta. Onko suomenkieless\u00e4 tai l\u00e4hisukukieliss\u00e4 sanaa leil<\/i> tai jotain sentapaista, joka tarkoittaa tuollaisia l\u00e4mpimi\u00e4 kumpuja tai auringon helotusta, paahdetta niihin? Ja sellaisia sanoja ovat viron kielen sana leil<\/i> . Ja liivinkielen sana <\/i>l\u00e4ul.<\/span><\/i> Nuo sanat kyll\u00e4 tarkoittavat saunan l\u00f6yly\u00e4 eli \u2019kuumaa vesih\u00f6yry\u00e4\u2019. \u2019L\u00f6yly\u2019 on virossa leil<\/i> ja \u2019l\u00f6ylytys\u2019 on leilitus<\/i>. Mutta nuo sanat tarkoittavat my\u00f6s yleens\u00e4 \u2019kuumuutta\u2019, \u2019paahdetta\u2019, \u2019hehkua\u2019. Virolaisissa teksteiss\u00e4 sana (p\u00e4ikese)leil<\/i> tarkoittaa \u2019(auringon)paahdetta\u2019. <\/span>Kirjailija A. Sang kirjoitti Pea kohal p\u00e4ike l\u00f5\u00f5skas leili<\/i> .. Siis \u2019p\u00e4\u00e4n kohdalle p\u00e4iv\u00e4npaiste hehkutti kuumuuttaan..<\/i>\u2019\r\n\r\nSuomen paikannimien tutkijoiden yksi perusvirhe on, ett\u00e4 he eiv\u00e4t osaa katsoa sanojen erilaisia \u00a0merkityksi\u00e4 l\u00e4hisukukielten sanastojen selityksist\u00e4. Joissa on vanhaa, suomen kielen kanssa yhteist\u00e4 sanastoa. Ja kun he ovat jyrk\u00e4sti ruotsalaisvastaisia edelleen, he selitt\u00e4v\u00e4t kaikki ruotsinkieliset paikannimet v\u00e4\u00e4rin. Vaikka niit\u00e4 on kaikkialla Suomessa, Lopellakin siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Eiv\u00e4tk\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 ruotsalaisten kirjoittama \u00e4 nimen L\u00e4yli\u00e4inen alkuosassa on luettava e:n\u00e4. Luovutetun Karjalan Lumivaaran Kuhkaassa L\u00e4yleenm\u00e4ki on samoin korkea, auringonpaahteinen m\u00e4kipaikka. Sekin alun perin Leileenm\u00e4ki. L\u00e4yli\u00e4isten vanhin asutus perustettiin varhaiskeskiajalla Soltinm\u00e4keen. L\u00e4mpim\u00e4lle etel\u00e4rinteelle, rinteen alaisten l\u00e4hteiden \u00e4\u00e4reen. Nimi Soltinm\u00e4ki kertoo sekin auringonpaisteesta. Nimess\u00e4 on ruotsin sana sold<\/i>. Tarkoittaa \u2019auringonpaisteen paikkaa\u2019 kuten Ruotsin Taalainmaan nimi Soller\u00f6n. Joka nimi oli v. 1325 Sold; tarkoittaen solbelyst<\/i> \u2013 \u2019auringon valaisemaa\u2019.<\/span><\/b><\/pre>\n
Soltinm\u00e4ki on siis alun perin ollut jonkun ruotsalaisherran talo tai ruotsalaisherran torppa varhaiskeskiajalla. Ruotsalaisherra on ilmeisesti tullut tekem\u00e4\u00e4n rautaa Lopen j\u00e4rvien j\u00e4rvimalmista. Ruotsinkielt\u00e4 paikalla on paikannimiss\u00e4 muutenkin. Lammen nimess\u00e4 Heratus on ruotsin sana her<\/i>, tarkoittaen \u2019hietikko\u2019. Jonka keskell\u00e4 lampi onkin.<\/span><\/b><\/pre>\n
On siis auringon paahdetta L\u00e4yli\u00e4isten m\u00e4kikumpujen paikannimiss\u00e4 kahdellakin kotimaisella kielell\u00e4. Todistaen n\u00e4in toisiaan. Paikan nimi oli ensin ruotsin Sold. Mutta kuitenkin kantasuomalainen nimi L\u00e4yli\u00e4inen j\u00e4i p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi nimeksi. Kun ruotsinkielisi\u00e4 herroja ei en\u00e4\u00e4 ollut. T\u00e4ss\u00e4 siis nyt vihdoin tieteellisen varma, geomorfologia-, t\u00e4htitiede- ja kielitieteellisill\u00e4 selityksill\u00e4 perusteltu selitys nimelle Leili\u00e4inen. Nimi liittyy auringon paahteeseen ja paikan l\u00e4mpimiin hiekkam\u00e4kiin. Nimi kun on monikkomuotoinen. Jos mitataan jatkuvasti l\u00e4mp\u00f6mittarilla, on Leili\u00e4inen yksi Suomen l\u00e4mpimimmist\u00e4 paikoista. Taas kerran vanha paikannimi on oikeassa. Kertoo paikasta sen, mit\u00e4 paikka onkin.<\/span><\/b><\/pre>\n
T\u00e4ss\u00e4 siis hyv\u00e4 opetuskertomus L\u00e4yli\u00e4isten nimest\u00e4, opetettavaksi my\u00f6s koulussa Leili\u00e4isten lapsille. Nimi Leili\u00e4inen tarkoittaa kirjaimellisesti \u2019auringonpaahteisten, l\u00e4mpimien nummien ja m\u00e4kien kyl\u00e4\u00e4\u2019.<\/span><\/b><\/pre>\n
Tietol\u00e4hteet: Luettelot kirjoittajalla.<\/span><\/b><\/pre>\n
Ilmari Kosonen, mets\u00e4nhoitaja,\u00a0 matkailuopas, tietokirjailija
\n<\/i><\/span><\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lopen L\u00e4yli\u00e4inen on vilkas kyl\u00e4. Kyl\u00e4n nimi on erikoinen ja harvinainen. Nimi on oikeastaan Leili\u00e4inen ja muoto L\u00e4yli\u00e4inen on kirjoitusvirhe. Mist\u00e4 L\u00e4yli\u00e4inen sai monikkomuotoisen nimens\u00e4? Kun sanotaan L\u00e4yli\u00e4isiss\u00e4 jne. On kyll\u00e4 olemassa kaksikin kielitieteilij\u00f6iden selityst\u00e4 nimen alkuper\u00e4st\u00e4 ja merkityksest\u00e4. Mutta selitykset ovat aivan erilaisia. Ja ovat kuitenkin virheit\u00e4. Kyl\u00e4n nettisivuilla on: Paikannimi L\u00e4yli\u00e4inen juontuu pakanuuden … Jatka lukemista L\u00e4yli\u00e4inen on Leili\u00e4inen – \u2019auringonpaahteen kyl\u00e4\u2019<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-764","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/764","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=764"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/764\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":768,"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/764\/revisions\/768"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=764"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=764"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=764"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}