<\/div>\n
<\/a><\/p>\n
Lenita kuvattuna sinikukkaisessa essussaan, joka vaihtui maalla sittemmin sokeriin. Kuva Lenita Airiston kuva-arkistot.\r\n\r\nKuk\u00adkaes\u00adsu\u00adkin vaih\u00adtui so\u00adke\u00adriin<\/strong>\r\n\r\nLe\u00adni\u00adta Ai\u00adris\u00adto (81) antoi pai\u00adkal\u00adlis\u00adleh\u00addel\u00adle poik\u00adkeuk\u00adsel\u00adli\u00adsen haas\u00adtat\u00adte\u00adlun, k\u00e4\u00adsi\u00adtel\u00adlen vuosi sitten ilmestyneen\u00a0 \u201dEl\u00e4\u00adm\u00e4\u00adni ja is\u00e4n\u00admaa\u00adni\u201d -kirjansa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Kirjassa Suo\u00admen his\u00adto\u00adria ja sen vai\u00adheet li\u00admit\u00adty\u00adv\u00e4t yrit\u00adt\u00e4\u00adj\u00e4\u00adnai\u00adsen omaan el\u00e4\u00adm\u00e4\u00e4n ja uraan, ih\u00admis\u00adsuh\u00adtei\u00adta unoh\u00adta\u00admat\u00adta. kir\u00adjan si\u00ads\u00e4l\u00adt\u00f6\u00e4 Lo\u00adpel\u00adla vie\u00adte\u00adtyn ajan osal\u00adta, sill\u00e4 tuo ajan\u00adjak\u00adso oli kai\u00adkes\u00adsa ka\u00adruu\u00addes\u00adsaan hyvin dra\u00admaat\u00adti\u00adnen ja mer\u00adki\u00adtyk\u00adsel\u00adli\u00adnen.\r\n\r\nPom\u00admi\u00adtuk\u00adsil\u00adta tur\u00advaan L\u00e4y\u00adli\u00e4i\u00adsiin<\/b>\r\n\r\nHel\u00adsin\u00adgis\u00ads\u00e4 asu\u00adneen Ai\u00adris\u00adton per\u00adheen kuo\u00adpuk\u00adsen lap\u00adsuu\u00adden he\u00adr\u00e4\u00adty\u00ads\u00e4\u00e4\u00adni oli il\u00adma\u00adtor\u00adjun\u00adta\u00adsi\u00adree\u00adni. Tal\u00advi\u00adso\u00addan syt\u00adtyes\u00ads\u00e4 mar\u00adras\u00adkuus\u00adsa 1939 oli Le\u00adni\u00adta vasta pa\u00adri\u00advuo\u00adtias (s. 1.1.1937). Lap\u00adsen mie\u00adliin pai\u00adnui veret py\u00ads\u00e4yt\u00adt\u00e4\u00adv\u00e4 si\u00adree\u00adnin ul\u00advon\u00adta, joka tun\u00adtui vat\u00adsan\u00adpoh\u00adjas\u00adsa ja koko ke\u00adhos\u00adsa, saa\u00adden ai\u00adkaan pa\u00adhoi\u00advoin\u00adnin. T\u00f6\u00f6\u00adl\u00f6\u00adl\u00e4i\u00adsen ker\u00adros\u00adta\u00adlon nel\u00adj\u00e4n\u00adnes\u00ads\u00e4 ker\u00adrok\u00adses\u00adsa asu\u00adnut Ai\u00adris\u00adton perhe juok\u00adsi mui\u00adden mu\u00adka\u00adna il\u00adma\u00adh\u00e4\u00adly\u00adtyk\u00adsen tul\u00adles\u00adsa kel\u00adla\u00adriin, iso\u00adsi\u00adsa\u00adren tem\u00adma\u00adtes\u00adsa kai\u00adna\u00adloon\u00adsa Le\u00adni\u00adtan.\r\n\r\nIl\u00adma\u00adtor\u00adjun\u00adta\u00adsi\u00adree\u00adni hal\u00adlit\u00adsi el\u00e4\u00adm\u00e4\u00e4. V\u00e4\u00adlil\u00adl\u00e4 \u00e4iti kul\u00adjet\u00adti kol\u00admi\u00adlap\u00adsis\u00adta per\u00adhet\u00adt\u00e4\u00e4n sotaa pa\u00adkoon l\u00e4\u00adhei\u00adsel\u00adle maa\u00adseu\u00addul\u00adle, is\u00e4n pal\u00advel\u00adles\u00adsa tal\u00advi\u00adso\u00addan ai\u00adka\u00adna kou\u00adlu\u00adhal\u00adli\u00adtuk\u00adsen m\u00e4\u00e4\u00adr\u00e4yk\u00adses\u00adt\u00e4 eri kou\u00adlu\u00adjen ma\u00adte\u00adma\u00adtii\u00adkan opet\u00adta\u00adja\u00adna, nuo\u00adrem\u00adman v\u00e4en ol\u00adles\u00adsa rin\u00adta\u00admal\u00adla.\r\n\r\nJat\u00adko\u00adso\u00addan ai\u00adka\u00adna kaik\u00adki mie\u00adhet tar\u00advit\u00adtiin kui\u00adten\u00adkin maan\u00adpuo\u00adlus\u00adtuk\u00adseen, ja Reino Ai\u00adris\u00adto<\/b> pal\u00adve\u00adli mui\u00adden ma\u00adte\u00adma\u00adtii\u00adkan opet\u00adta\u00adjien ta\u00advoin il\u00adma\u00adtor\u00adjun\u00adnas\u00adsa. Sodan pitkittyess\u00e4 Helsinki\u00e4 alettiin evakuoida. Ennen helmikuussa 1944 alkaneita Helsingin suurpommituksia my\u00f6s Airiston perhe ja kaikki omaisuus oli pakattu kuorma-autoon ja perhe muutti Lopen L\u00e4yli\u00e4isiin. Sijoituspaikaksi osoitettiin Kormusaaren perheen talon yl\u00e4kerta.\r\nLenita oli 6-vuotias ja ehtinyt aloittaa syksyll\u00e4 koulun T\u00f6\u00f6l\u00f6ss\u00e4. Kev\u00e4tlukukaudelta 1944 Lenitalla on kuitenkin todistus Mets\u00e4kyl\u00e4n piirin kansakoulusta Lopelta, jossa h\u00e4n jatkoi kouluty\u00f6t\u00e4\u00e4n viel\u00e4 seur. syksyn\u00e4kin, palaten kuitenkin kesken syyslukukauden takaisin Helsinkiin.\r\n\r\nYh\u00e4 edelleen Lenita muistaa pime\u00e4n mets\u00e4taipaleen ja sen j\u00e4lkeen avautuneen peltomaiseman ja sen laidalla sijainneen koulurakennuksen.\r\n\r\n- Koko ajan k\u00e4velless\u00e4 t\u00e4hyiltiin taivaalle, n\u00e4kyyk\u00f6 pommikoneita, muistelee Airisto.\r\n\r\nMieliin on painunut my\u00f6s syksyinen s\u00e4nkipelto, jolla koululaiset ker\u00e4siv\u00e4t tiiviin\u00e4 rintamana emalikippoihin sadonkorjuun j\u00e4ljilt\u00e4 pellolle varisseita t\u00e4hk\u00e4p\u00e4it\u00e4, s\u00e4nkipellon pistelless\u00e4 paljaita jalkoja. Keng\u00e4t oli , mutta niit\u00e4 s\u00e4\u00e4stettiin !\r\n\r\n- Emme todellakaan olleet Lopella luontoretkell\u00e4! Pelko ei hellitt\u00e4nyt vaan ahdistuneita oltiin joka p\u00e4iv\u00e4. My\u00f6s meille lapsille oli\u00a0 aivan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 elettiin suuren vaara keskell\u00e4, kertaa Lenita sotavuosimuistojaan.\r\n\r\nElo oli vaatimatonta. \u00c4iti laittoi kaminalla velli\u00e4 tai mit\u00e4 oli satuttu ruoaksi saamaan. Iltaisin ikkunat pimennettiin pommitusten pelossa. Kerran viikossa k\u00e4ytiin puron rannassa saunassa.\r\n\r\n-Perheemme oli oma pieni ykiskk\u00f6mme, joka pyrki pysym\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4. Elettiin kuitenkin t\u00e4ysin toisenlaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin mihin oli totuttu, kertaa Lenita. Perheen \u00e4iti oli joutunut j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 pianonsoiton opettajana, ja kesittyi nyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta kahdesta nuorimmasta tytt\u00e4rest\u00e4\u00e4n. Vanhin sisar jatkoi koulunk\u00e4ynti\u00e4\u00e4n Karkkilassa, jonne Arkadian yhteislyseo oli sodan jaloista siirretty. Pidemmill\u00e4 lomillaan sisar vieraili L\u00e4yli\u00e4isiss\u00e4. Is\u00e4 palveli Helsingin ilmapuolustuksessa ja harvinaiset vapaat ja vierailut olivat suuria kohokohtia perheen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\r\n\r\nDramaattinen ja vaikuttava el\u00e4m\u00e4nvaihe<\/strong>\r\n\r\nSilloin elettiin aivan toisenlaisessa todellisuudessa kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. \u00c4idin kanssa kierrettiin kyl\u00e4ll\u00e4 talosta taloon, vaihtaen korjattuja ja silitettyj\u00e4 vaatteita ruokaan. kauneuden tuoma lis\u00e4arvo valkeni jo tuolloin, kun \u00e4idin kirjoma essu ihastutti maatalon em\u00e4nn\u00e4n antamaan siit\u00e4 jopa sokeria, kun muut vaatteet vaihtuivat perunaan ja viljaan, muistelee Lenita.\r\n\r\nNoilta tilavierailuilta mieleen painui opettavaisena kokemuksena ja silmmi\u00e4 avaavana my\u00f6s maaseudun sota-ajan arki; naiset vastasivat yksin niin karjasta kuin viljelyksist\u00e4kin, lapsistaan huolehtien. Edes hevosia ei apuna ollut ! Ruokaa tuotettiin koko kansakunnan tarpeisiin, tiloilla oli elintarvikkeiden luovutusvelvollisuus.\r\n\r\nLyhyt jako Lopella oli hyvin dramaattinen vaihe el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni. Ep\u00e4varmuus kaihersi, loppuuko sota koskaan? Tulevaisuudesta ei ollut tietoa. Paluu Helsinkiin avasi silm\u00e4t sodan tuhoille. Raunioituneet rakennukset ja sodassa vammautuneet miehet olivat pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 n\u00e4ky. Mutta kaikki katsoivat eteenp\u00e4in, pieni\u00e4 yrityksi\u00e4 perustettiin ja hyvinvointi-Suomen uudelleen rakentaminen alkoi. Lenitan el\u00e4m\u00e4 vei maailmalle vapaan ja itsen\u00e4isen Suomen l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4, Sotainvalidien valitsemana Suomen Neitona 1954. T\u00e4st\u00e4 alkoi Lenitan ura. Liike-el\u00e4m\u00e4 ja yritt\u00e4jyys astuivat el\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4kkiarvaamatta is\u00e4n kuoltua 1956.\u00a0 Lenitasta kasvoi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ja n\u00e4kyv\u00e4 nainen, tv-persoona, suomalaisen teollisuuden, kulttuurin, matkailun ja designin viej\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4 mielipidevaikuttaja.<\/pre>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lenita Airisto perheineen sotaa paossa Lopella Lopen lehdess\u00e4 28.2.2018 oli koskettava katkelma Lenitan el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Alla Sisko Savolaisen tekem\u00e4 poikkeuksellinen haastattelu ajasta, jolloin Lenita perheineen asui L\u00e4yli\u00e4isiss\u00e4. Lenita kuvattuna sinikukkaisessa essussaan, joka vaihtui maalla sittemmin sokeriin. Kuva Lenita Airiston kuva-arkistot. Kuk\u00adkaes\u00adsu\u00adkin vaih\u00adtui so\u00adke\u00adriin Le\u00adni\u00adta Ai\u00adris\u00adto (81) antoi pai\u00adkal\u00adlis\u00adleh\u00addel\u00adle poik\u00adkeuk\u00adsel\u00adli\u00adsen haas\u00adtat\u00adte\u00adlun, k\u00e4\u00adsi\u00adtel\u00adlen vuosi sitten ilmestyneen\u00a0 \u201dEl\u00e4\u00adm\u00e4\u00adni ja … Jatka lukemista Lenita Airisto oli aikoinaan sotaa paossa L\u00e4yli\u00e4isiss\u00e4<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1036","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1036","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1036"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1036\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1042,"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1036\/revisions\/1042"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1036"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1036"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/layliainen.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1036"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}