Lopen Läyliäinen on vilkas kylä. Kylän nimi on erikoinen ja harvinainen. Nimi on oikeastaan Leiliäinen ja muoto Läyliäinen on kirjoitusvirhe. Mistä Läyliäinen sai monikkomuotoisen nimensä? Kun sanotaan Läyliäisissä jne. On kyllä olemassa kaksikin kielitieteilijöiden selitystä nimen alkuperästä ja merkityksestä. Mutta selitykset ovat aivan erilaisia. Ja ovat kuitenkin virheitä.
Kylän nettisivuilla on: Paikannimi Läyliäinen juontuu pakanuuden aikaisesta läyli-kantasanasta, joka on tarkoittanut kaukana olevaa ja hankalan matkan takana sijaitsevaa paikkaa. Tuo selitys paikan nimestä on Aimo Turusen kirjoittamasta kirjasta Kalevalan sanat ja niiden taustat, 1979. Siellä sanan läyli merkitykseksi mainitaan ’tukala, hankala’. Mutta tuo selitys on siitä kummallinen, että Läyliäinen on vanhastaan valtatien eli vanhan Meritien varressa. Ei siis ole kaukainen paikka eikä hankalan matkan takana.
Vanhoissa runoissa sana läyli liittyy vain ihmisten mielentiloihin. Eino Leino runoili: lämpenee jo läyli mieli. Ei ole maasto- eikä luontosanastoa. Vuonna 2007 julkaistuun paksuun Suomalaiseen paikannimikirjaan kirjoittanut Matti Vilppula esitti toisenlaisen selityksen. Esitti sanan läyli tarkoittavan ’pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa’ tai ’pehmeärantaista’. Kun löysi sanaa läyli jostain suopaikan nimessä. Kyllä joku Läyli-paikka muualla onkin sellainen. Mutta Läyliäinen laajana kylänä on yläviä hiekkanummia, erityisesti Läyliäistennummi. On vain joku pikku suoputama. Jossakin muissa paikoissa nuo selitykset ehkä toimivat. Mutta eivät Läyliäisissä
Mitä siis tuo Läyliäisten nimi lopulta tarkoittaa? On oltava joku muu, mutta perusteltu selitys maastopaikka/luontosanastoista nimelle Läyliäinen? Nimittäin kylän nimi kirjoitettiin v. 1545 muodossa Leylieine. Ruotsinkieliset kirjurit vain alkoivat merkitä nimen e:t merkillä ä, siis kirjoitusvirhe. Ja tuossa nimen kirjoitusmuodossa y tarkoittaa i:tä, kuten usein vanhoissa ruotsalaisissa teksteissä. Kylän nimessä ei olekaan sana läyli, vaan onkin sana leili! Nimi on alun perin Leiliäinen! On ohitettava kokonaan nuo selitykset sanasta läyli. Ovat virheitä!
Onko Leiliäisissä jotain aivan omaa, paikallista luonnon piirrettä, joka on paikan Leil-nimen perusteena? On aika korkea Läyliäistennummi-Halkivahannummi? Ja on sitten noita hiekkakumpuja, joiden ääressä talot nyt ovat? Lämpimiä, aurinkoisia paikkoja laitanaan? Varsinkin vanhana aikana, jolloin metsäpalot polttivat kaiken tuollaisilta harjumailta ja usein vain hiekka pöllysi niillä kesän kuumassa auringonpaahteessa. Ympäristöntutkijoilla Läyliäistennummi on paahderinteiden luettelossa. Vahva todiste paikan lämpimyydestä ja auringonpaahteesta. Onko suomenkielessä tai lähisukukielissä sanaa leil tai jotain sentapaista, joka tarkoittaa tuollaisia lämpimiä kumpuja tai auringon helotusta, paahdetta niihin? Ja sellaisia sanoja ovat viron kielen sana leil . Ja liivinkielen sana läul. Nuo sanat kyllä tarkoittavat saunan löylyä eli ’kuumaa vesihöyryä’. ’Löyly’ on virossa leil ja ’löylytys’ on leilitus. Mutta nuo sanat tarkoittavat myös yleensä ’kuumuutta’, ’paahdetta’, ’hehkua’. Virolaisissa teksteissä sana (päikese)leil tarkoittaa ’(auringon)paahdetta’. Kirjailija A. Sang kirjoitti Pea kohal päike lõõskas leili .. Siis ’pään kohdalle päivänpaiste hehkutti kuumuuttaan..’
Suomen paikannimien tutkijoiden yksi perusvirhe on, että he eivät osaa katsoa sanojen erilaisia merkityksiä lähisukukielten sanastojen selityksistä. Joissa on vanhaa, suomen kielen kanssa yhteistä sanastoa. Ja kun he ovat jyrkästi ruotsalaisvastaisia edelleen, he selittävät kaikki ruotsinkieliset paikannimet väärin. Vaikka niitä on kaikkialla Suomessa, Lopellakin siellä täällä. Eivätkä ymmärrä, että ruotsalaisten kirjoittama ä nimen Läyliäinen alkuosassa on luettava e:nä. Luovutetun Karjalan Lumivaaran Kuhkaassa Läyleenmäki on samoin korkea, auringonpaahteinen mäkipaikka. Sekin alun perin Leileenmäki. Läyliäisten vanhin asutus perustettiin varhaiskeskiajalla Soltinmäkeen. Lämpimälle etelärinteelle, rinteen alaisten lähteiden ääreen. Nimi Soltinmäki kertoo sekin auringonpaisteesta. Nimessä on ruotsin sana sold. Tarkoittaa ’auringonpaisteen paikkaa’ kuten Ruotsin Taalainmaan nimi Sollerön. Joka nimi oli v. 1325 Sold; tarkoittaen solbelyst – ’auringon valaisemaa’.
Soltinmäki on siis alun perin ollut jonkun ruotsalaisherran talo tai ruotsalaisherran torppa varhaiskeskiajalla. Ruotsalaisherra on ilmeisesti tullut tekemään rautaa Lopen järvien järvimalmista. Ruotsinkieltä paikalla on paikannimissä muutenkin. Lammen nimessä Heratus on ruotsin sana her, tarkoittaen ’hietikko’. Jonka keskellä lampi onkin.
On siis auringon paahdetta Läyliäisten mäkikumpujen paikannimissä kahdellakin kotimaisella kielellä. Todistaen näin toisiaan. Paikan nimi oli ensin ruotsin Sold. Mutta kuitenkin kantasuomalainen nimi Läyliäinen jäi päällimmäiseksi nimeksi. Kun ruotsinkielisiä herroja ei enää ollut. Tässä siis nyt vihdoin tieteellisen varma, geomorfologia-, tähtitiede- ja kielitieteellisillä selityksillä perusteltu selitys nimelle Leiliäinen. Nimi liittyy auringon paahteeseen ja paikan lämpimiin hiekkamäkiin. Nimi kun on monikkomuotoinen. Jos mitataan jatkuvasti lämpömittarilla, on Leiliäinen yksi Suomen lämpimimmistä paikoista. Taas kerran vanha paikannimi on oikeassa. Kertoo paikasta sen, mitä paikka onkin.
Tässä siis hyvä opetuskertomus Läyliäisten nimestä, opetettavaksi myös koulussa Leiliäisten lapsille. Nimi Leiliäinen tarkoittaa kirjaimellisesti ’auringonpaahteisten, lämpimien nummien ja mäkien kylää’.
Tietolähteet: Luettelot kirjoittajalla.
Ilmari Kosonen, metsänhoitaja, matkailuopas, tietokirjailija
Klaukkalan ohikulkutien urakoitsija ratkeaa lopullisesti loppu vuoden 2018 aikana ja lähes 25 miljoonan euron sopimus solmitaan pian.
Tänä vuonna vauvat perheineen kutsuttiin Läyliäisten Keitaalle pe 2.3 Lopen seurakunnan perhekerhon yhteyteen. Keidas on paikkana oiva valinta, kun kyseessä on lapsille suunnattu tilaisuus. Paikka on kodikas ja puitteet leikkiin ja kahvitarjoiluun ovat valmiina. Lopen seurakunnassa Sirpa Stenblom (Varhaiskasvatuksen työalajohtaja) otti yhteistyöehdotuksen loistavasti vastaan ja näin tapahtuman järjestäminen yhdessä oli mutkatonta.
Tänä vuonna Suvi Ketonen kyläyhdistyksen sihteerinä jakoi kunniakirjan 7 uudelle kyläläiselle. Läyliäisissä asuu tällä hetkellä 13 kpl vuonna 2017 syntynyttä lasta, kertoo Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky:n edustaja. Ilahduttavasti siis yli puolet oli päässyt tapahtumaan paikalle.
Onnittelujen jälkeen pääsivät kunniavieraat perheineen ja muut kerholaiset nauttimaan Bar Paronin leipomasta mansikkatäytekakusta ja muista herkuista. Isommat kerholaiset pääsivät lisäksi kevään kunniaksi askartelemaan sireenin oksiin kukkaisvitsat vauvojen kunniaksi.
Yksinkertaisen mutta lämminhenkisen tilaisuuden tärkeintä antia on saattaa samanikäisiä lapsia vanhempineen yhteen. Oli ilo huomata, että tälläkin kertaa kaksi, aiemmin toisilleen vierasta naista, vaihtoivat keskenään yhteystietojaan. Näin tapahtui myös Suvi Ketoselle itselleen 7 vuotta sitten. Ystävystyminen toisen äidin kanssa toi korvaamattoman tärkeää vertaustukea vauva-arkeen ja tänäkin päivänä lapset ovat edelleen toistensa parhaita ystäviä. Näistä pienistä arjen kohtaamisista saattaa siis syntyä elinikäisiä ystävyyssuhteita, jopa useammassa sukupolvessa, pohtii Ketonen.
